Tokoviikonloppu (ja vähän agilitykin)

Minä rohkiasti ilmotin Pyryn ekaa kertaa koskaan möllitokoon ajatellen, että v*tuiks se menee kuitenkin, mutta joskushan se on kokkeiltava. Kun odotukset oli näin korkialla ja pakkasten takia tokotuntikin oli peruttu jäi meidän viime metrien reenaamiset nollaan.

Lauantai-iltapäivä saapui kuitenkin ja ajeltiin hallille, missä ei oltu käyty 1,5 vuoteen. Ensin oli ALO-ryhmä ja sitten mölliryhmä mihin olin Pyryn ilmottanut. Mölliluokassa liikkeinä olivat luoksepäästävyys, 1 min paikallaolo, seuraaminen, liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo. Palkata sai niin paljon kuin halusi. Koska menin tarkoituksella niin hyvissä ajoin paikalle, käytiin sitten siellä suunnalla reipas puolituntinen käveleen ja ihasteleen mun lapsuuden maisemia. Noin 20 min ooteltiin hallin odotustilassa ja se oli tuskanen 20 min. Pyry huusi ja repi joka suuntaan, käskyistä huolimatta se ei ollu hetkiäkään paikoillaan. Jos se vähän rauhottuikin, ovesta tuli uusi koira sisään ja show alkoi alusta.

Lopulta mölliluokka alkoi ja päästiin kehään. Kehään meno ei ollut mitenkään hallittu, mutta kyllä tuomari pääsi kuitenkin kopeloimaan aivan hyvin. Sitten tuli Pyrylle ehkä pahin hetki, kun olisi pitänyt vain istua mun rinnalla ja odottaa, että tuomari tulee testaamaan luoksepäästävyyden. Kerran Pyry yritti syöksähtää siitä muualle, mutta onneksi siinä on hihna vielä paikoillaan. Luoksepäästävyys meni hyvin, Pyry tosin kääntyi suoraan mua kohti odottaen, että eikös tästä kuuluis jotain saada. No palkkasin sen kyllä kun tuomari lähti pois. Paikalla makuussa Pyry oli aivan poikittain, mutta muuten kiltisti, kunnes vierestä nousi leonbergi seisomaan. Muakin vähän jännitti, kun kyseessä on tosi iso koira. Leon ohjaajaa onneksi pyydettiin heti palaamaan koiran tykö ja se tuli leon ja Pyryn väliin. Leo pääsi livahtamaan toisella puolella olevien koirien luokse ja siinä vaiheessa Pyrykin nosti kyynärpäät maasta. Koska tuomarina oli henkilö joka on myös kouluttanut meitä, se osas lukea tilannetta Pyryn hyväksi ja pyysi mua käskemään Pyryn maahan, palkata ja jäädä Pyryn viereen. Samalla sitten minuutin aikakin loppui ja siinä kävi niin, että saatiin 10 pistettä ja oltiin nelikon ainoat jotka eivät jääneet uusintaan. Leo oli kerennyt häiritä niin pahoin kahta muuta koiraa, että he saivat uusia paikallaolon.

Yksilösuorituksissa lähdettiin liikkeelle seuraamisesta ja sehän oli hirviää maan haistelua ja musta erkaantumista. Yhden oven takaa kuului koiran ininää ja siihenki Pyry reagoi voimakkaasti. Päätin kuitenkin olla palkkaamatta muuten kuin suullisesti ja lopussa sain nättiä seuraamista jo, kun tultiin samaa linjaa mitä oltiin mentykkin. Pisteet liikkeestä jäivät 7,5:een. Liikkeestä maahanmenossa Pyry seurasi nätisti rinnalla ja juuri kuin alkoi laskea päätä nuuskiakseen maata, pääsin jo sanomaan käskyn ja tuomarin silmään se oli näyttänyt suorastaan sukeltavan makuuasentoon :D Koko liike meni nappiin ja täysi kymppi tuli. Luoksetulo oli näyttävä ja nopea ja siitä saatiin kanssa 10. Näiden kahden liikkeen aikana en palkannut kuin välissä kokeenomaisesti suullisesti ja sitten mentiinkin rasialle syömään pari nakkia.

Pisterivi oli siis liikkeistä kympit seuraamista lukuunottamatta ja kokonaisvaikutus jäi ysiin sen seuraamisen takia. Loppupisteet kertointen jälkeen oli 111,5/120. Ja me voitettiin! Saatiin valita palkinto ja Pyry tiesi heti minkä tahtoi.

Lisäksi minä sain itelle kahvimotin, kauniin yksinkertaisen valkoisen. Fiilis oli niinkuin olisi voittanut jotain tosi suurta, siltä se vaan Pyryn kanssa tuntuu nämä pienetkin onnistumiset :) Jään odottamaan samojen järjestäjien uusia möllejä, sitten voitaisiin jo harkita alokasluokkaa, jossa palkatakkin saa vain liikkeiden välissä.

Tänään olin sitten hallilla aamulla yheksältä, täysin ilman koiraa kylläkin. Aiheena oli toko ja kouluttajina toimivat maajoukkueessakin kisanneet Ansu Leiman ja Mari Leiviskä. Tää oli mun eka kerta kuunteluoppilaana ja vähän oli hakusessa miten kirjottaa asioita ylös, mutta paljon sain hyviä vinkkejä jo nykyhetkeen että tulevaisuuteen. Vähän harmitti, kun kaikki koirat yhtä bullmastiffia lukuunottamatta oli paimenia, mutta niin se suhde taitaa aina mennä. Mutta siis aivan huippukouluttajat oli, monia ongelmia ratkes ihan tuosta nuin vaan ja kaikki koirakot sai neuvot miten tästä eteenpäin. Pyryn kanssa en kyllä varmaan koskaan kehtaa mennä moisiin, oli aika masentavaa ku kaikki koirat ootti paikallaan vuoroaan tai pysyi käskyn alla keskustelujen aikana. Pyry tasan tarkkaan tietää, millon on ootteluhetki ja en saa sitä pysyyn missään mitenkään ja koita siinä sitten keskittyä kouluttajien sanoihin kun kaikki huomio on koirassa.

Ilta meni Pyryn kanssa agilityreeneissä. Vaikka itse radalla ei hirviänä loistettu, saatiin tosi hyvää oottelureeniä. Varsinkin kun eräs koira karkas useita kertoja meidän oottajien sekaan ja sain kun sainkin pidettyä Pyryn aloillaan ihan vaan makupalalla. Kotiläksyksi tuli putkelle lähetystä, Pyry ei vielä ihan hahmota edessä olevaa putkea ja sitä tulee vahvistaa, ettei mun tarvi nuin älyttömän nopeeta koiraa saattaa ihan putken suulle asti.