Lenkkipäiväkirja

Eräällä keskustelupalstalla porukka keräs viikon verran koirien ulkoilutuksiaan ylös, ja siitä innostuneena sitten minäkin. Samalla tuli yritettyä vähän skarpata, kun on syksyn ankeuden ja pimeyden myötä ollut väliajoin laiskaa tuo ulkoilu.

Maanantai
-aamu molemmat 30min
-aamupäivä Pyry 30min, Alpo 20min
-iltapäivä kepo käytti töiden jälkeen n.10min/koira
-ilta kepon ja Pyryn kans 45min juoksulenkki (ihmiset juoksee, Pyry hätinnä ravaa), Alpo 10min iltapissatus
Yht Pyry 1h 55min, Alpo 1h 10min

Tiistai
-aamu molemmat 30min
-iltapäivä Alpo 40min, kepo käytti Pyryn (arvaan, että 10-15min)
-ilta Pyry 1,5h (toim. huom. matkaa vaan 4,3km, antanee pienen kuvan siitä tuskasta mitä tuon kans on kulkea), Alpo 10min iltapissatus kepon kans
Yht Pyry 2h 10min, Alpo 1h 20min

Keskiviikko
-aamu molemmat 20min
-iltapäivä Pyry 1h 10min, josta 20min koirapuistossa
-Alpo 30min
-ilta Pyry 15min ennen aksatreenejä, 10min reenien jälkeen, Alpo 10min kepon käyttämänä
Yht Pyry 1h 55min, Alpo 1h

Torstai
-aamu molemmat 30min
-iltapäivä Pyry 35min, Alpo 35min
-ilta kepo käytti Pyry 10min, Alpo 10min
Yht Pyry 1h 15min, Alpo 1h 15min

Perjantai
-aamu molemmat 20min
-iltapäivä Pyry 40min, Alpo 30min
-ilta molemmat 30min
Yht Pyry 1h 30min, Alpo 1h 20min

Lauantai
-aamu molemmat 20min
-päivä koko poppoo 35min vapaana hiekkamontuilla/metsässä
-iltapäivä Pyry 10min kepon kanssa
-ilta Pyry 10min kepon kanssa, Alpo 10min
Yht Pyry 1h 15min, Alpo 40min

Sunnuntai
-aamu Alpo 15min, Pyry 10min kepon kanssa
-päivä Pyry 10min ennen aksatreenejä, 30min reenien jälkeen, Alpo 10min matkalla porukoille kylään ja
toiset 10min pois sieltä
- ilta Pyry 1h 20min juoksulenkki + myöhemmin iltapissatus 10min kepon kans, Alpo 20min
Yht Pyry 2h 20min, Alpo 55min

Yhteenvetona täytyy tuumata, ettei ainakaan yhtään vähempää passais poikia käyttää. Tosin täytyy omaksi puolustukseksi sanoa, että jos Pyry yhtään yrittäis hillitä ittiään ja mennä kiltisti mun tahtia, ja jos molemmat ei ois ihan niin ääliöitä kun tulee koiria vastaan, niin vois lenkkeillä paljon enemmän yhdessä=molemmille enemmän aikaa ulkona. Asiaa työstetään, ehkä viijen vuojen päästä ;)

Unton kanssa jaksoi kävellä maailman ääriin <3 Ja hyvin Alpokin siinä mukana kulki.

Alpo uimassa

Käytiin tänään Oulun koirauimalassa Tanjan ja Martan kanssa. Tässä on video Alpon tyylinäytteestä, ei se ihan niin sulavaa ja helppoa ole kuin Pyryllä.

Eka haaste

Saatiin jo toinen haaste, enkä ole muistanut ensimmäiseenkään vastata, niin alotetaan ensin ekalla. Drakulan elämää-blogia kirjoittava Sefja haastoi minut vastaamaan 11:sta kysymykseen elokuussa ja nyt muutaman kuukauden jälkeen tulee vihdoin vastaukset.

1. Sanotaan, että koira ja omistaja muistuttavat toisiaan. Löytyykö teistä yhteisiä piirteitä? (esim. ulkonäöstä tai luonteenpiirteistä)
Alpon kanssa tyydytään vähään, eikä oo mitään ongelmaa jököttää vaan koko päivää tekemättä mitään kummempaa. Pyryn (kuten Untonkin <3 ) kanssa tykätään molemmat läheisyydestä, ja ollaan aika huomionkipeitä omassa porukassa.

2. Jos saisit valita jonkun jutun koirasi elämästä omaasi, minkä ottaisit?
Pyryn nopeuden ja vauhdin hurman, sekä väsymättömyyden.

3. Miksi päädyit juuri kyseiseen rotuun ja miten koirasi on/ovat päätyneet juuri teille?
Ranskanbulldoggi on ollut mulle pakkomielle vuodesta 1996 asti, kun 10-vuotiaana näin kaksi sellaista ensimmäisen kerran. Joskus 15-16 -vuotiaana mulla oli työnimikin tulevalle ranskikselle, Jykke. Jykkeä ei tullut mutta iki-ihana Unto ja Alpo tulivat. On maailman helpoin rotu tavallaan, mutta terveystilanteen takia tuskin kolmatta enää tulee. Bretoni tuli bf:n takia, kun hän halus mettäkoiran ja äitinsä oli puhunut retkuista, joita äidin ystäväkin kasvattaa.

4. Montako koiraa voisit maksimissasi ottaa? Miksi?
Jos on koira niinkuin Pyry, niin kaks on aika maksimi. Nyttenkin välillä tuntuu, että Alpo jää liian vähälle huomiolle. Vaikka kyllä se kolmekin menis ehkä sitten kun kaksi olisivat jo täysin koulutettuja ja aikuisiässä.

5. Onko teillä jotain yhteisiä harrastuksia? Jos ei, niin haluaisitko?
Pyryn kanssa agiliidetään/tokoillaan ja sen ja bf:n kanssa käydään jahdissa, toivottavasti joskus vielä itsekkin osaan ampua ja kulkea paremmin metsissä. Alpon kanssa ei harrasteta mitään, mutta tokoilu olisi sen kanssa varmasti mukavaa jossain ryhmässä (toki kotona jonkun verran sitä tehdään, muttei tarpeeksi).

6. Paras piirre karvaisessa kaverissasi/kavereissasi?
Alpossa helppous, ja hetket kun se innostuu. Sillon se on vaan niin söpö :) Pyryssä yleisesti ottaen sen sisäelämä, jos se olisi ulkona ja häiriöiden alla yhtä tottelevainen ja kontaktinhakuinen, niin siinä ois aivan ylivoimanen harrastuskoira (työstetään, työstetään, ehkä kymmenen vuoden päästä :P).

7. Mitä mieltä muut ovat sinun koiraharrastuksestasi?
Hahaa, muutamat ainakin pitivät hulluna kun Pyry tuli taloon. Hullu koiranainen mikä hullu koiranainen.

8. Maailmassa tuntuu olevan ikuinen sota koira- ja kissaihmisten välillä. Pidätkö itse enemmän kissoista vai koirista? Vai kenties molemmista? Miksi?
Koirista, kissat hyppii pöydille, paskoo lavuaariin, hyökkii varpaisiin kun yrittää nukkua ja on muutenkin vastenmielisiä. Osasyy voi olla, että olen allerginen kissoille ja niitten seurasta seuraa silmien kutinaa ja nenän vuotamista, mikä ei oo kivaa.

9. Jos sinulla ei olisi mahdollisuutta pitää koiraa (esim. allergia) olisiko sinulle joku muu eläin?
Ei varmaankaan, mun sydän särkyis jos en voisi pitää koiria. Tai ehkä marsupari, eikö ne kuitenki oo vähän seurallisiakin ja söpöjä ainakin.

10. Haluaisitko muuttaa koirastasi jotain?
Molemmista haluaisin uroksille pullistelun pois. Ja Pyryn nenälle tahtosin on/off-napin, ei remmilenkillä voi vaan mennä täysillä hajujen perässä.

11. Mitä haluaisit sanoa koirallesi/koirillesi juuri nyt?
Ootte ihania ja rakkaita, aaai <3

Sen verran huono haastelija olen nyt, etten tätä eteenpäin laita, vaan jään miettimään kenelle seurravan haasteen laitan..

Extemporekasvismössö

Jääkaapin vihanneslaatikosta löytyi hieman sinne unohdettuja (ei kuitenkaan omin jaloin vastaan tulevia) kasviksia, joista syntyi extemporemössö pojille;

4 porkkanaa
2/3 kukkakaali
omena
1/2 kurkku
tuoretta basilikaa
tuoretta persiljaa
3 valkosipulin kynttä
kuivattua nokkosta

Keitin eka porkkanat ja kukkakaalit (että sauvasekotin-rukka niille pystyy jotain) ja sitten vaan kaikki sekasin muussiksi ja ääntä kohti. Hyvin maistui molemmille lihan seassa :) Eihän tuosta riitä kuin kolmelle - neljälle aterialle, mutta saavatpahan pojat vaihtelua laiskuuttani ostamille valmiskasvisseoksille.

Kaimat

Kuinkahan suuri todennäköisyys on, että jostain muusta perheestä löytyy kaksi koiraa nimeltään Pyry ja Alpo?

Ne nimittäin löytyi, kun silmiin sattui Koirat-lehden artikkeli owczarek podhalanskien Pyryn ja Alpon hyvinvoinnin perusteista. Kovin ovat erilaisia meidän poikiin verrattuna, mutta komeat on nimet sekä koirat :)

Vapaus tötteröstä

Haava on parantunut hyvin, eikä Pyryn tarvitse enää kärvistellä tötterö päässä. Hienosti se siihen onneksi tottui, ja uskalsi kulkea aivan normaalisti pitkin kämppää. Muutaman päivän tötteröilyn jälkeen kaikki tavara eksyy Pyryn suuhun, taisi tötterö tympiä tosissaan, kun ei päässyt lempipuuhaa, tavaroiden kantelua, toteuttamaan. Muutenkin energiaa alkaa olla siinä määrin, että eiköhän tässä tule otettua heti tällä viikolla härkää sarvista kiinni ja palattua agikentälle. Pidetään esteet matalana, mieli korkeana ja kuri tiukkana!

Tötteröpää

Arvaus osui oikeaan, ja Pyry sai oman tötterön (bulldoggien tötterö oli pikkasen lyhyt meijän "puikkonokalle"). Pieni bretonipoika on syvästi järkyttynyt. Juuri ja juuri uskaltaa pään laskea alas makoillessa, oviaukot ovat hirveitä, kun tötterö osuukin oven karmiin ja matka tyssää siihen, pientä retkupoikaa ahdistaa. Sohvalle hypätessä tötterö ottaa laitaan kiinni, eikä sinne pääsekkään. Parhaat piilopaikat on niin pieniä, ettei niihin kannata edes yrittää. Lisäksi on antibiootit ja tulehduskipulääkkeet (herkullisen makuset onneksi).

Lääkäri muistutteli, että puremahaavat tulehtuu järkiään aina, varsinkin noin liikkuvassa paikassa kuin ranne. Onneksi lääkkeiden pitäisi tehota 3-5 vrk:ssa, jolloin haavan vuotokin loppuu ja Pyry menettää mielenkiintonsa haavaa kohtaan. Koita kestää Pyry <3

Eläinlääkärisykli

En tiedä onko tämä niin yleistä muilla, mutta oon huomannu, että meillä eläinlääkärikäynnit tulee aina sykleissä. Saattaa mennä pitkä aika (meillä ei koskaan kamalan pitkä näköjään), ettei ellillä tarvitse käydä, mutta sitten kun käyt kerran, niin jo alkaa sattua ja tapahtua ja laukkaat siellä vähän väliä. Vuosi sitten tämä sykli jatkui tosi kauan alkaen syksyllä Alpon allergioiden ja kutinan selvittämisestä, jonka jälkeen Untoa alettiin tutkia, ja sen jälkeen kun Unton vointiin löytyi korjaamaton syy ja se päästettiin kivuttomille metsäteille, niin saivat nämä kaksi nenäpunkin ja/tai kennelyskän riesoikseen.

Sen jälkeen loppukevät, kesä ja syksy menivätkin huoletta, kummatkin käytiin vain rokottamassa sinä aikana, mutta viikko sitten alkoi uusi sykli. Maha saatiin kuntoon ja eilen palattiin agilityn pariin kolmen viikon tauon jälkeen. Pyry oli energiaa täynnä ja lopputunnista se päätyi kesken radan haastamaan riitaa 7-vuotiaan uroksen kanssa, joka kyllä sellaiseen haasteeseen vastaa. Itse olin kaukana tapahtumasta, eikä toisen koiran omistaja yksin pystynyt estämään tilannetta, joten lopputuloksena oli vastustajalta tuppo irronnutta karvaa ja Pyryllä kaksi reikää oikeassa etujalassa. Se oli tiedossa, että jos kyseistä koiraa alkaa toinen haastamaan, niin haastajalle siinä käy huonosti, ja se oli myös aivan oikein, että Pyry siitä kärsi. Vastuussa kun kuitenkin olin minä jolla koira oli irti. Tänään sitten suunnataan katsomaan damaget eläinlääkäriin. Haavat ovat siistit ja pyöreät, mutta syvät, Pyry nuolee niitä, ja ontuu tassua pahasti, joten haavat yltävät varmasti lihakseen asti. Edessä on siis luultavammin antibiootit, haavojen puhdistaminen (toki niitä ollaan puhdistettu jo nytkin) ja mahdollisesti tötterö päähän nuolemisen estämiseksi.

Muutenkin vähentynyt agilityn hauskuus kärsi taas kovan kolauksen, eikä ole varmaa milloin palaamme vai palaammeko ollenkaan agilitykentille tämän syksyn jälkeen. Pyry olisi upea agikoira oikeissa käsissä, mutta tällä hetkellä ne ei ole mun kädet. Kevääksi haetaan toko-paikkaa ja loppusyksy hoidetaan niin, että koira joutuu heti liekaan jos se yrittää lähteä radalla sooloileen. Se on nyt oppinut, että radalla ollessa voi tehdä mitä haluaa ja sitten saa vielä palkan kun palaa mun luokse, mutta nyt sille tuli loppu. Tympäsee niin maan perkeleesti!

Koko koiran tarkastus ell:llä

Pyry on tosiaan ollut Enontekiön reissun jälkeisissä jahdeissa vaisu, eikä oo tehnyt sille tyypillistä liiankin laajaa hakua, vaan ennemminkin pyörinyt jaloissa. Lisäksi se metsässä laukatessaan on pompottanut takapäätään tasatahtia niinkuin pupu, tasaisella alustalla ei niinkään. Aluksi mietimme hierojalla käyntiä, mutta koska joissain tapauksissa hieronnasta ei ole kuin haittaa, niin suuntasimme kuitenkin eläinlääkärille kokonaisvaltaiseen tarkastukseen.

Eläinlääkäri kävi Pyryn päästä varpaisiin ja hännäntöpöön asti läpi, tarkisti hampaat ja ikenien värit, katsoi nielun, silmät, tunnusteli imusolmukkeet, väänteli etujalat ja -tassut, sekä jokaisen varpaan, paineli selkärangan nivel niveleltä läpi, väänteli takajalat, tarkasti polvet ja ristisiteet, pyöritteli tassut ja varpaat, paineli maha-alueen läpi, kokeili eturauhasen peräsuolen kautta, tyhjensi anaalirauhaset ja totesi, että kaikki tuntuu olevan kunnossa. Puputyylin juoksusta johtuen päätettiin vielä kuvata selkäranka, ja koska kuvassa toinen lonkka näytti siltä, että siinä voisi olla jotain, niin kuvattiin vielä vauhdista ilman nukutusta lonkatkin. Siihen kuvaan tarvittiin kaksi pitämään koiraa ja kolmas ottamaan kuvan, ja yllättävän selvä kuva sieltä tuli. Lonkat näyttivät vallan hyviltä, eikä alkavaa nivelrikkoa tai muuta ollut nähtävissä. Röntgenlääkäri ei kuitenkaan siitä kuvasta alkanut arvailemaan, että mitkä lonkkien viralliset tulokset tulisivat olemaan, mutta hyvillä mielin uskaltaa nyt niihinkin kuviin mennä. Myös selkäranka oli oikein kaunis töpöhännästä huolimatta (ja niin se todella oli maallikonkin silmään, kun on enemmän nähnyt bulldoggien selkäkuvia). Kuvissa paljastui kyllä äärimmäisen kaasuuntunut suolisto, ja koska Pyry söi aijemmin 15kg ei niin sopivaa ruokaa (se säkki ku mentiin voittamaan mätsäreistä), ja sitten hypättiin vauhdista Acanan sport&agilityyn, jossa on tosi korkea proteiini- ja rasvapitoisuus, niin heräsi epäilys, että josko vaisuuden syynä olisivatkin vatsakivut. Niitä nyt lähdetään hoitamaan ja toivotaan, että syy olisi niinkin yksinkertainen :) Lisäksi saatiin lupa hierojalle, Pyry varmasti tykkäisi siitä pitkän kauden jälkeen. Ja sai Pyry kehujakin, sen takareidet on niin mielettömässä lihaskunnossa, että ell oli vallan myksitynyt :)