Eka lämpimän linnun nouto

Paluu tositoimiin

Viikko sitten maanantaina Pyry pääsi sitten tikeistä eroon ja tiistaina sai palata normaalielämään liikkumisineen ja riekkumisineen. Mies kun ei ottanut poikaa sorsa-alotukseen mukaan, niin me sitten palattiin keskiviikkona agikentille vieraassa porukassa. Treenit oli katastrofi, Pyry juoksi vain pitkin hallia päästellen patoamiaan energioita. Eipä siinä vihanen voinut olla, ymmärtäähän sen. Perjantain reenit, tai reeneihin meno, jatkui samalla kaavalla. Pyry puhkusi energiaa niin, että käveltiin hallille 1,5 tuntia normaalin 30-40 min sijaan. Oli siinä emännällä pinna kiriällä ja vatutuskäyrä huipussaan, kun lopulta oltiin hallilla 50 min myöhässä tunnin kestävistä reeneistä.

Sen jälkeen elämä onkin ollut pyöräilyä ja potkuttelua semmosella mummojen kesäpotkurilla, jotenkinhan tuo latauma on saatava purkautumaan. Tänään mies taitaa myös vihdoin ottaa Pyrynkin sorsajahtiin mukaan. Minut se jo otti, sain elämäni ekalla riistaan kohdistuvalla laukauksella heti tavin ja oon edelleen ihan into piukeena :D Muuta en kahtena aamulentona saanut, mutta vika oli kyllä lintujen puutteessa.

Mun tyylinäyte :D

Toipumista

Pyryn kastraatiosta on nyt viikko ja päivä ja Pyry on ollut aikalailla viikon sitä mieltä, että "Ei tarvi jarrutella, oon elämäni kunnossa!". No sitä ei kysytä Pyryltä, joten ei se ole remmilenkkejä kummempia päässyt tekemään, mitä nyt omassa pihassa välillä päässyt päästelemään höyryjä. Remmilenkit ei oo muuttunut toistaiseksi yhtään atuaammaksi kuin ennenkään ja eläinlääkärin ajatus rauhallisesta kävelystä, joka vähentää turvotusta ei varmaan ollu ihan sama mitä Pyryn sinkoileva ajatus sinne tänne tuonne, kaikki heti nyt!

Ruokahalu on palannut ennalleen, eli valtaisaksi :) Ja huomionkipiästä sylivauvasta on tuntunut jo nyt tulevan kahta huomionkipeämpi, tänään se oli pitkään kokonaan käpertyneenä mun syliin, meinas itellä alkaa jo jalat kramppaamaan sen 20 kilon alla. Haava on parantunut ongelmitta ja maanantaina päästään tikeistä eroon. Pyry kilttinä koirana lötköttelee selällään sohvalla haavan puhdistuksen ajan ja työntää kuononsa tötteröön. Tötterö ei juuri hidasta Pyryä, kaukana on se koira joka viime syksynä suorastaan panikoitui tötteröstä. Tässä sen näkee, kuinka nuo koirat osaa sopeutua onneksi vaikealtakin tuntuviin tilanteisiin. Onhan ne niin <3

Putsaa nyt se haava. 

1 vko ja 1 pvä leikkauksesta, hyvin paranee :)

Kastroitu uros

.. tuli tänään Pyrystä. Eturauhastulehdus ei uusinut, mutta tähän päädyttiin yksissä tuumin isännän kanssa. Sille tämä oli varmasti vaikea päätös, miehet kun tuntuvat käsittelevän uroksen kastraation tunteella, eikä niin järjellä. Ehkä viimeinen niitti oli bretonipäivillä tehty jälki pyyllä. Pyry lähti jäljelle useamman kerran hyvin, mutta parilla eka kerralla päätyi vain merkkaileen lähimpiä puita ja viimeisellä yrittämällä otti kesken jäljen ilmavainun, syöksy 50m ihan päinvastaseen suuntaan missä lintu oli ja nuoli narttupissaa kuola valuen ja leuvat täristen niin kauan, että kävin hakemaan sen niskavilloista pois.

Monet ovat yrittäneet sanoa, että tuommosia ne retkut on ja että se rauhottuu sitten + 10 vuoden iässä, mutta kyllä minä päädyin, että a.) ei koiran kuulu olla niin stressierkki, jännäkakka ja nartunkipijä ja b.) ei muut bretonit onneksi olekkaan. Pyry edustaa sitä ääripäätä, jossa kaikki vähän karkaa käsistä. Leikkaushan ei oo mikään oikotie onneen, mutta kyllä vahvasti uskon ja toivon meille tästä eteenpäin hitusen helpompaa koiranomistajan elämää ja Pyrylle hieman stressittömämpää koiranelämää. Ainakaan ei tarvi enää pelätä eturauhastulehuksia, eikä vahinkopentuja ties minkä kylän perän nartun kanssa. Tosin ell osasi kertoa, että urokset pystyy vielä toimintaan kastroinnin jälkeen ja saattavat jäädä nalkkiinkin, mutta se on turvaseksiä sitten :D

Nyt Pyry viettää suht rauhallista elämää tikit mahassa seuraavat yksitoista päivää, jonka jälkeen tämänkertainen eläinlääkäriputki saa olla ohi tältä erää, ja Pyry pääsee aloittelemaan jahtikauttaan ja toivottavasti kerkeää vielä kuntohuippuunsakkin tälle kaudelle, vaikka lähtökohdat ovat sairaslomailut. Jännityksellä jäämme myös odottamaan eroja vanhaan Pyryyn, mulla mielessä siintää tokokisailut ja siihen pieni apu tältä saralta olisi enemmän kuin tervetullutta ;)

Haava leikkauspäivänä ( 3 tikkiä)