Pyryn kastraatiosta on nyt viikko ja päivä ja Pyry on ollut aikalailla viikon sitä mieltä, että "Ei tarvi jarrutella, oon elämäni kunnossa!". No sitä ei kysytä Pyryltä, joten ei se ole remmilenkkejä kummempia päässyt tekemään, mitä nyt omassa pihassa välillä päässyt päästelemään höyryjä. Remmilenkit ei oo muuttunut toistaiseksi yhtään atuaammaksi kuin ennenkään ja eläinlääkärin ajatus rauhallisesta kävelystä, joka vähentää turvotusta ei varmaan ollu ihan sama mitä Pyryn sinkoileva ajatus sinne tänne tuonne, kaikki heti nyt!
Ruokahalu on palannut ennalleen, eli valtaisaksi :) Ja huomionkipiästä sylivauvasta on tuntunut jo nyt tulevan kahta huomionkipeämpi, tänään se oli pitkään kokonaan käpertyneenä mun syliin, meinas itellä alkaa jo jalat kramppaamaan sen 20 kilon alla. Haava on parantunut ongelmitta ja maanantaina päästään tikeistä eroon. Pyry kilttinä koirana lötköttelee selällään sohvalla haavan puhdistuksen ajan ja työntää kuononsa tötteröön. Tötterö ei juuri hidasta Pyryä, kaukana on se koira joka viime syksynä suorastaan panikoitui tötteröstä. Tässä sen näkee, kuinka nuo koirat osaa sopeutua onneksi vaikealtakin tuntuviin tilanteisiin. Onhan ne niin <3
 |
| Putsaa nyt se haava. |
 |
| 1 vko ja 1 pvä leikkauksesta, hyvin paranee :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti