Eläinlääkärisykli

En tiedä onko tämä niin yleistä muilla, mutta oon huomannu, että meillä eläinlääkärikäynnit tulee aina sykleissä. Saattaa mennä pitkä aika (meillä ei koskaan kamalan pitkä näköjään), ettei ellillä tarvitse käydä, mutta sitten kun käyt kerran, niin jo alkaa sattua ja tapahtua ja laukkaat siellä vähän väliä. Vuosi sitten tämä sykli jatkui tosi kauan alkaen syksyllä Alpon allergioiden ja kutinan selvittämisestä, jonka jälkeen Untoa alettiin tutkia, ja sen jälkeen kun Unton vointiin löytyi korjaamaton syy ja se päästettiin kivuttomille metsäteille, niin saivat nämä kaksi nenäpunkin ja/tai kennelyskän riesoikseen.

Sen jälkeen loppukevät, kesä ja syksy menivätkin huoletta, kummatkin käytiin vain rokottamassa sinä aikana, mutta viikko sitten alkoi uusi sykli. Maha saatiin kuntoon ja eilen palattiin agilityn pariin kolmen viikon tauon jälkeen. Pyry oli energiaa täynnä ja lopputunnista se päätyi kesken radan haastamaan riitaa 7-vuotiaan uroksen kanssa, joka kyllä sellaiseen haasteeseen vastaa. Itse olin kaukana tapahtumasta, eikä toisen koiran omistaja yksin pystynyt estämään tilannetta, joten lopputuloksena oli vastustajalta tuppo irronnutta karvaa ja Pyryllä kaksi reikää oikeassa etujalassa. Se oli tiedossa, että jos kyseistä koiraa alkaa toinen haastamaan, niin haastajalle siinä käy huonosti, ja se oli myös aivan oikein, että Pyry siitä kärsi. Vastuussa kun kuitenkin olin minä jolla koira oli irti. Tänään sitten suunnataan katsomaan damaget eläinlääkäriin. Haavat ovat siistit ja pyöreät, mutta syvät, Pyry nuolee niitä, ja ontuu tassua pahasti, joten haavat yltävät varmasti lihakseen asti. Edessä on siis luultavammin antibiootit, haavojen puhdistaminen (toki niitä ollaan puhdistettu jo nytkin) ja mahdollisesti tötterö päähän nuolemisen estämiseksi.

Muutenkin vähentynyt agilityn hauskuus kärsi taas kovan kolauksen, eikä ole varmaa milloin palaamme vai palaammeko ollenkaan agilitykentille tämän syksyn jälkeen. Pyry olisi upea agikoira oikeissa käsissä, mutta tällä hetkellä ne ei ole mun kädet. Kevääksi haetaan toko-paikkaa ja loppusyksy hoidetaan niin, että koira joutuu heti liekaan jos se yrittää lähteä radalla sooloileen. Se on nyt oppinut, että radalla ollessa voi tehdä mitä haluaa ja sitten saa vielä palkan kun palaa mun luokse, mutta nyt sille tuli loppu. Tympäsee niin maan perkeleesti!