Junkkari 2012, osa 2/2

Koepäivän valkeni kovin pilvisenä ja raskaana, ja koko päiväksi oli luvattu vettä, mikä tiesi, ettei lintuja löydy yhtä hyvin kun edellisenä päivänä, joka oli aurinkoisen puolipilvinen. Ryhmien tuomarit ja oppaat kokosivat oman ryhmänsä kasaan ja niin porukka hajaantui pitkin Lapuaa ja ympäryskuntia. Meidän koepaikkana toimi Kauhavan pellot, ja meidän lisäksi ryhmään kuului kaksi muuta bretoniurosta ja kolme saksanseisojaa (2u+n). Tarkoitus oli tehdä korkeintaan noin 15min eriä, riistatilanteen sattuessa vuoro vaihtui heti sen jälkeen.

(C) ReK. Kokeeseen osallistujat ja keskellä opas Tapio ja tuomari Eija 

Pyryn aika oli vasta toiseksi viimeisenä, joten kerkesimme tutkailla neljän koiran työskentelyä sitä ennen. Tilanne alkoi näyttää pahalta, sillä yhtä lehtokurppaa ja koiran huomaamatonta rusakkoa lukuunottamatta ei Kauhavan pellot tarjonnut mitään meitä aijemmin oleville koirille (edellisenä iltana saunalla olin kuullut, että lintuja oli ollut suorastaan liikaa, ja erät vain minuutin - puolentoista mittaiset :O) Tilanne alkoi yhtä hiljaisesti meilläkin, kunnes Pyry ylitti ojan, joista ihmiset eivät päässeetkään niin vain yli. Niinpä Pyry katosi näkyvistä ja pian yksi fasaani lehahti sieltä suunnalta lentoon. Onneksemme tuomari ei nähnyt lintua ja vaikka ohjaaja (onneksi kepo ohjasi, vaikka alunperin se oli ollut mun rasti) kiroili tuntuvasti oli tuomari reilu ja tuumasi, että mitä hän ei nähnyt, ei myöskään tapahtunut, eikä sitä lintua niin ollen merkitty Pyrylle karkoitukseksi. Seuraava koira saikin sitten sen ojan tuolta puolen riistatyön tehtyä, liekkö samalle fasaanille jonka Pyry alunperin löysi.

Toinen erä alkoi hieman toiveikkaammissa tunnelmissa, kun heti ensimmäiselle koiralle tuli riistatilanne. Harmillisesti se vaan johti karkoitukseen ja pitkän matkaa perässä ajamiseen useista käskyistä huolimatta. Toiselle koiralle kävi taas niin ikävä mäihä, että isäntä itse taisi törmätä lintuun, eikä siinä ruvettu jossittelemaan, vaan katsottiin sekin riistatilanteeksi. Kolmas koira upeasta hausta huolimatta ei saanut kuin yhden tyhjän seisonnan. Neljännen koiran aikana jälkijoukko säikäytti yhden fasaanin ja näimme minne se meni. Neljäs koira kävi hyvin lähellä sitä lintua, mutta erä lopetettiin, ennen ku koira pääsi linnulle asti. Niinpä meidän vuoro tuli ja tuomarin kuultua tietolinnusta antoi hän vastuun ohjaajalle, että lähdetäänkö rohkeasti tietolinnulle kokeilemaan vai katsomaan uusia paikkoja. Vähäisestä linnunmäärästä johtuen tartuttiin rohkeasti tietolintuhaasteeseen, ja niin Pyryn kanssa suunnattiin suoraan kohti linnun laskeutumispaikkaa. Pyry saikin nopeaa vainun ja yritti paikallistaa lintua paremmin. Kepo jäi odottamaan varmempaa seisontaa, kun Pyry otti pari askelta ja fasaani lähti karkuun. Siitä tuli sitten karkotusmerkintä Pyrylle. Tuomari kyllä totesi, että täydestä seisonnasta olisi mennyt, kun ohjaaja vain olisi hoksannut sen ilmoittaa. Tuskin tehdään samaa virhettä uudestaan :)

Kolmas kerta todensanoi tälläkin kertaa, ja Pyry pääsi rypsi- hamppupeltojen laidalle. Pyry sai seisonnan aika nopeasti, ja seisonta ilmoitettiin heti. Useamman avanssikäskyn jälkeenkään Pyry ei syöksynyt keskelle rypsipeltoa, mutta alkoi yhtäkkiä ravaamaan jännittynyttä ravia selvän ilmavainun perässä ensin rypsipellon laitaa ja jatkaen siitä hamppupellon laidalle. Liekkö fasaani juoksi edellä? Ainakin kepo ja tuomari juoksivat perässä, sillä selvä riistatilanne oli menossa.

(C) ReK. Pyry edellä ja ohjaaja ja tuomari perässä

Ikuisuudelta tuntuvan hetken jälkeen kuitenkin Pyry hukkasi ilmavainun ja lähti laukalle nenä maassa. Käytyään laukalla läpi pellon kulman, tuli Pyry vanhoja jälkiä pitkin kohti peltojen yhtymiskohtaa. Peltojen kulmassa se alkoi seisoa jälleen ja jännitys nousi äärimmilleen. Ihmiset olivat jääneet hieman kauemmaksi ja joutuivat juoksemaan tilanteeseen. Avanssikäsky tuli heti Pyryn luokse päästyä ja koira sukelsi hamppupeltoon. Samantien sieltä nousi ensin yksi ja heti perään toinen fasaani ja oppaamme Tapio ampui ilmaan. Kepo antoi samalla maahan-käskyn, ja toisti sen varmuuden vuoksi. Luvan saatuaan hän lähti hakemaan Pyryä pellosta ja katsojaa meinasi jännittää, että onko se Pyry siellä missä pitäisi, mitään kun ei näkynyt. Niin vain kepo sukelsi pellosta Pyryn kanssa, se oli löytynyt juuri sieltä mistä pitikin ja hieno riistatyö oli suoritettu. Siihen loppui meidän peltopäivämme ja lähdettiin takaisin kohti Wanhaa Karhumäkeä odottamaan tuloksia. Koirakoista kolme jäivät vielä pellolle, sillä heille ei oltu saatu kunnon riistatilannetta vielä aikaiseksi.

Pitkältä tuntuneen odottelun jälkeen kello tuli viisi ja oli aika kuulla tulokset. Näin sanotaan Pyryn koepöytäkirjassa:
 Haku: Pyryn haku on riittävää nuo-luokan hakua. Sitä rasittaa yksi karkotus. RT: Pitkän jäljityksen jälkeen hukkaa linnun, palaa jäljelle, saa uudestaan kiinteän seisonnan josta tehdään vaiheittaisen avanssin jälkeen hyvä riistatyö hampussa lymyäville linnuille. Koira on käskystä linnun siivittyessä ja ammuttaessa paikoillaan. Nouto suoritetaan kylmällä linnulla, mutta Pyry puree lintua niin, että suoritusta ei hyväksytä.
Pisteytys
Haku 3x8
Riistatyö 3x7
Nouto 0
Vesityö 3x3
Yht 54 pistettä ja NUO3-palkinto!

Tulevana viikonloppuna suuntana onkin sitten Enontekiö. Vaikka siellä sattuukin olemaan Bretonien mestaruuskisat yhtä aikaa, niin meillä on kuitenkin tarkoitus nauttia vain pelkästä metsästyksestä Lapin erämaissa ilman kokeiden tuomaa jännitystä :)