Pyry tarvitsee paljon treeniä noutoon, ja niinpä vihdoin aloin palotteleen sitä suoritusta (ennen koko liikesarja on mennyt leikin varjolla), jotta siihen tulisi suoritusvarmuutta, ja se alkaisi pelittämään myös muualla kuin kotona tai täysin häiriöttömässä metsässä. Paloitteluun moni suositteli naksutinta, ja itsekkin siitä tykkäävänä, tosin vähän laiskana naksuttelijana, oli aika kaivaa se esiin ja lähtä testailemaan missä mennään. Pyry on suht ilmiömäinen; yhden päivän aikana, parissa eri erässä naksuteltiin kapula suuhun, useamman sekunnin pito ja nosto maastakin saatiin jo hyvää alkuun.
Alpo olikin sitten mielenkiintosempi tapaus. Ekaksi palkkasin sitä ihan kapulaan koskemisesta. Sitten kapulan keskelle kapeaan kohtaan koskemisesta. Siihen oli hyvä lopettaa ekat naksuttelut, kunnes ne nyt illalla taas jatkui uutena haasteena saada kapula käymään suussa, tai edes suun aukeaminen. Siinä riittikin haastetta. Alposta oli ihan huijausta, ettei pelkkä koskeminen alkanutkaan riittää, välillä se kävi koskemassa naksuttimen päässä olevaa kosketuskepin palloa kokeillen, että tätäkö tuo nyt haluaakin, mutta lopulta (kapulan käytyä malliksi mun suussa, ihan varmasti koirat ossaa matkia :D ) Alpo nuolas kapulaa ja homma pääsi jatkumaan. Nuolasu alko tulla niin hyvällä tahdilla, että päätin odottaa viela suussa käytön, ja niin vain sekin tuli! Olin ihan haltioissani, siitä on niin hyvä jatkaa ensi kerralla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti